Matkustelu,  Suomi

Kesän ensimmäinen kotimaanmatka – Kuusamo ja Kiutaköngäs

Sattuneesta syystä meidän kesäkuuhun sijoitettu kesälomaviikko vietettiin Suomessa ja olikin ensimmäinen tätä laatua. Kotimaassa toki on tullut yleisesti reissattua, mutta nyt oli ensimmäinen kerta kun yövyttiin loman merkeissä jossain kauempana Suomessa aikuisiällä. Tuntuu kuitenkin, että tällä hetkellä lähes kaikki blogit käsittelevät kotimaanmatkailua ja meidänkin reissukohteemme ovat jo lähes kyllästymiseen asti tuttuja, joten heitän nyt turhat faktat roskakoriin ja mennään suoraan asiaan eli vapaamuotoiseen löpinään.

Kuinkahan usein tästä menee bussi?

Meidän kotona ei juurikaan olla harrastettu kotimaanmatkailua, paitsi Kalajoella ja Mikkelin Visulahdessa käytiin muutamina kesinä. Nämä reissut varmaan torpattiin siinä kohtaa kun minua ei saanut millään houkuteltua pois vedestä edes ukkosmyrskyn tullessa. Vietin varmaan 50% lapsuuteni kesistä pinnan alla ja ehkä tästä syystä voin nykyäänkin sukeltaa myös Välimeren suolaisissa vesissä silmät auki, vaikka tässä iässä voisi jo keksiä aikuisempia uimatapoja. Vanhempani ovat myös olleet innokkaita hiihtäjiä, mutta eräs vähemmän innokas hiihtäjä on jätetty kotiin siinä kohtaa kun ei enää jaksettu pulkassa vetää perässä. Matkakumppanini on taas perheestä, jossa kotimaanmatkailu oli joka kesän harrastus, joten annoin vapaat kädet reitin suunnittelulle. Minulla ei ollut hirveästi preferenssejä etukäteen mietittynä ja toiveenani oli kuitenkin hyvät maisemat ja… siinä se.

Sallatunturin juuresta lähtee kiva kävelyreitti järven ympäri, joka me tosin missattiin ajamalla ylös kämäistä kärrypolkua ja alaspäin tullessa huomattiin vasta todellinen lähtöpaikka camping-alueen laidalta.

Menomatkalla reitti kohti pohjoisempaa Suomea meni aikalailla keskeltä Suomea. Pysähdyimme muun muassa Marimekon outletissa Virroilla, joka oli kyllä ulkoa päin aikamoinen hökkeli. Varsinainen outlet oli kyllä ihan okei, vaikka mitään ei mukaan lähtenytkään. Tottakai myös Keskisen kyläkaupalla piti pistäytyä jäätelötauon merkeissä, mutta olin kyllä positiivisesti yllättynyt kaupan ja koko alueen virkistäytyneestä ilmeestä verrattuna parin vuoden takaiseen. Tarkoitus ei ollut tehdä ostoksia, mutta onhan tuo nyt suorastaan legendaarinen pysähdyspaikka. Seuraavana päivänä käväisimme Posion Pentikin tehtaanmyymälässä sekä museossa. Alueella on myös Pentikin galleria, joten paikka on myös pienen koukkauksen väärti Kuusamon suunnilta. Kuusamolta Posiolle oli myös mukavat maisemat.

Näitä porokuvia katsellessa en ihmettele vuosittaisia noin 4000 porokolaria..

Kiutakönkään koski on yksi the luontonähtävyyksistä alueella.

Varsinainen kohde oli Kuusamo ja tarkemmin vielä Oulangan kansallispuisto. Vielä hieman arkana patikoitsijoina valitsimme muutamat lyhyemmät reitit, joten 12 kilometrin Pieni (ja varsinkin iso) Karhunkierros jäivät odottamaan seuraavaan kertaan. Toisaalta kerrytimme askelia yhdellä kävelyllä yli kuuden kilometrin verran, joten ehkä se kaksitoista olisi sittenkin mennyt. Valikoimme kuitenkin Kiutakönkään kosken ympäristöön sijoittuvan reitin. Itse koskellehan kävelee ihan muutamassa minuutissa, mutta jos on aikaa niin suosittelen myös pidempää lenkkiä. Lähtöpiste Oulangan luontokeskus on siisti paikka vaihtaa vaatteet ja kysyä neuvoa reitin valintaan, jos näitä palveluita tarvitset. Tältä sivulta löydät tiedot Oulangan reiteistä jo etukäteen.

Mukavan vaihtelevat olivat maisemat myös lyhyemmällä reitillä.

Majoitus löytyi huippukivasta paikasta noin 15 minuuttia Rukalta Sallaan päin. Villa Iglussa ei ollut samalla hetkellä muita asukkaita, joten mukavat puolalaiset pitäjät lämmittivät vain meitä varten tunnelmallisen saunan ja valmistelivat yltäkylläisen aamiaisen. Tuolla olisi kyllä viihtynyt pidempäänkin kuin pari yötä, mutta tämän visiitin perusteella voin suositella kyllä paikkaa lämpimästi. Plussaa tietenkin ihanasta koiraseurasta. Menomatkalla yövyimme eräässä (minun varaamassani, heh…) motellissa, joka oli kyllä aivan järkyttävä kolhoosi ja siellä muiden vieraiden puuttuminen ei kyllä ollenkaan yllättänyt. Yhden yön kuitenkin viettää lähes missä vain ja tuo Kuusamon majoitus kyllä kompesoi ensimmäisen yön traumat.

Aamupalaa oli jopa liian runsaasti kahdelle hengelle, suomalaisena toki hiukan jopa kiusaannutti tällainen palvelu, heh..

Olisipa aina sauna järvinäkymällä.

Ulkona oli lisää mökkejä, rantaa ja ilmeisesti toinenkin sauna. Talvella pääsisi järvelle moottorikelkkailemaan ja revontulia voisi ihastella mökeistä käsin.

Monia muitakin kiinnostavia kohteita on noilla seuduilla Oulangan lisäksi, joista itseäni jäi eniten kiinnostamaan Hossan Kansallispuisto ja siellä erityisesti Julma-Ölkyn kanjonimaisemat. En tiedä onko silmät kotimaisemissa liian turtuneet luontokohteille, mutta tuolla olisi tehnyt mieli kyllä ajella jokaisen kyltin perässä katsomaan minkälaista maastoa siellä piilee. Myös poroista olin aika innoissani kuten varmasti kaikki etelästä ekaa kertaa poronhoitoalueen ylittävät. Paluumatkalla kävimme Raatteentien museossa sekä ajelimme kyseistä historiallista tietä ihan raja-alueen pintaan. Museo ja viereinen muistoksi rakennettu kivipelto ovat ehdottomasti pienen koukkauksen arvoisia ja liittyyhän tuohon alueeseen myös Suomen historian kannalta erittäin merkittävä taistelu. Raatteentiestä ja Raatteen portista voit lukea enemmän täällä.

Lisää porokuvia, koska en muistanut kuvata Raatteentieltä mitään.

Eniten kotimaanmatkailussa tökkii ruokapaikkojen löytyminen. Tarkoitus oli kuitenkin syödä suhteellisen edullisesti, joten paikoiksi valikoitui lähinnä paikallinen grilli, Kotipizza tai Hesburger. Toki hienoja ravintoloita on koko maa pullollaan, mutta ainakaan toistaiseksi en halua käyttää joka päivä syömiseen montaa kymmentä euroa hengeltä. Ihanteellisinta olisi varmasti grillata nuotiolla, mutta nyt ei kyllä ollut nuotiota eikä välineitä moiseen. Kohtuuhintaisia ruokapaikkoja otetaan vastaan erityisesti länsipuolelta Suomea syksyn lomaa varten! Olisi myös mielenkiintoista kuulla miten muut ruokailevat Suomen sisäisillä matkoilla.

Tämä kuva jo lähes kotimaisemista, Lohjalta. Ajelimme suoraan Kuusamosta Lohjalle, josta olimme lainanneet vähäkulutuksisemman auton. Syksyn reissua varten meillä onkin nyt ekologisempi (ja ekonomisempi) auto ihan omasta takaa.

2 Comments

    • Johanna V.

      Toivottavsti pääsette Oulankaan! Me taas suunnataan elokuussa toivottavasti Lappiin ja Norjaan, jos nyt ei mitään dramaattista tapahdu 🙂 Julma-Ölkky vaikuttaa kyllä upealta paikalta, myös maisemat maistuvat paremmalta muutaman hikipisaran jälkeen 😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *